Kansanlaulukuoro HYTKYT laulaa perinteitä kunnioittaen
Mikä on Hytkyt
Kansanlaulu kuvaa ihmisten elämisen
kaarta. Musiikki ja laulu ovat olleet seuralaisena työssä ja
vapaa-aikana. Ilot, surut lapsen syntymästä naimapuuhin, rakkaan
menetyksestä itkuvirren lohdutukseen ovat yhteinen musiikillinen
kansallinen muisti. Tarinat ja balladit, juorut ja panettelukin ovat
olleet osa entisaikojen uutisvälitystä. Ne tuovat terveiset
menneestä myös tähän päivään.. Suomen asema idän ja lännen
välissä on rikastanut omaa suomalaisugrilaista perinnettämme. Tähän
perinteen rikkauteen nojaa kansalaulukuoro Hytkyjen laulujen voima ja
tunteiden ja tunnelmien kirjo. Kuoron sointi syntyy laulajien
persoonallisuudesta. Kansanlaulussa kuuluu ennen kaikkea laulamisen ilo.
Rosoa saa ja pitää olla, sillä se on osa perinnettä. Kuorossa ei ole
hyviä ja huonoja laulajia vaan erilaisia naisia, jotka rakastavat laulaa
yhdessä. Ääni on jokaisen instrumentti, jonka
mahdollisuudet käytetään rohkeasti sekä omaan ilmaisuun että
yhteisen soinnin löytämiseen. Sovituksissa pyritään siihen, että kaikki
laulavat niin esilaulajina kuin kuorolaisina..
Ohjelmisto
Kansalaulukuoro Hytkyjen ohjelmisto
sisältää tunnelmia pohjolaisesta uhosta haikean kauniisiin
kaiholauluihin. Välillä haetaan virikkeitä myös muulta, kuten
sukukansoilta Mordvassa ja Virossa.
Kansainvälisyys
Ystävyyskuorot Venäjällä Vladimirissa ja Unkarin
Soltissa.
Hytkyjen tähän asti hauskimmat
kokemukset ovat ystävyyskuorovierailut
Esiintymiset kotimaassa
Hytkyjen perinteisiin kuuluu kesäiset
vierailut kansanmusiikkitapahtumissa. Kaustisella on vierailtu
säännöllisesti, Etelä-Pohjalaissa Speleissä Ähtärissä oltiin kesällä
2008.
